Ollaan palattu työmatkahuumasta arkeen, mutta jotain värinöitä on sentään pinnan alla. Jouduin tänään hissiin aivan sattumalta sen samaisen työkyydin kanssa, josta aiemmin selostin. Mä olin osin nolona ja osin himokkaana. Hissimatka ei ole kuin kuusi kerrosta, mutta se kestää, kun laite on jostain viime vuosisadalta.
Seisottiin vastakkain ja uskalsin jossain toisen kerroksen kohdalla kurkata äijää naamaan. Sen silmät oli nauliutuneet minuun ja jos joskus elämässä oon nähnyt hehkuvan katseen, niin nyt. Mies ei sanonut mitään, mutta venytteli ittensä seinään nojaten lattiaa pitkin niin että sen jalat venyi mun korkkareiden kärkiin kiinni. Mulla kuroutui kurkku umpeen enkä saanu sanotuksi mitään, mutta tuijotin takaisin koko loppumatkan.
Kun lopulta oltiin yläkerrassa, se nousi pystyyn äkkiä ennen kuin ovet aukenivat. Ja kas kummaa sen reisi oli mun jalkojen välissä. Nyt olen kieriskellyt karmeissa munantuskissa koko päivän pikkarit märkinä eikä missään välissä ole päässyt edes oman käden oikeutta käyttämään. Toivottavasti se nussii multa tajun kankaalle taas pian tai menee sekä yläpää että alapää sekaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti